- Liikunnan väheneminen
- Ruokinnan muutokset
- Hiekka
- Lauman muutokset
- Liukkaat, kovat ja koppuraiset pohjat
- Loimitus
- Kolea ja kostea sää
- Hormonaaliset muutokset
- Kiertävät virustaudit
- … lisäksi ehkä myös se talviväsymyksestä kärsivä, kärttyinen omistaja (ainakin täällä…)
Niin, tässä oli vain muutamia potentiaalisia talvisten mahavaivojen aiheuttajia hevosilla. Ei siis mikään ihme, että monelle hevosenomistajalle talvi on todella stressaavaa aikaa (monesti kyllä myös se kesä…). Kaikkia riskitekijöitä ei voida edes tunnistaa saati että ne saataisiin eliminoitua hevosen elämästä ja ympäristöstä. Kaikista varotoimista huolimatta toiset hevoset vain tuntuvat olevan erityisen herkkiä talvisille ähkyille
Kehonhuollosta puhutaan ehkä yleisimmin lihasten ja liikkuvuuden näkökulmasta, mutta tärkeä vaikutus sillä on myös aineenvaihduntaan ja sisäelinten toimintaan. Kireässä, tukkoisessa kehossa myöskään sisäelimet eivät voi toimia kunnolla tai oikein.
Talviähkyille herkille hevosille suosittelen ainakin kolmen kerran hoitosarjaa syystalvella. Ideaalitilanteessa hoidot kannattaa aloittaa jo ennen kuin oireita ilmenee. Siinä vaiheessa kun hevonen jo oireilee, hoidon vastaanottaminen voi olla vaikeaa etenkin jos kranio on uusi juttu. Tutut hoidettavat kyllä yleensä antavat hyvin hoitaa myös suoliston aluetta hyvin, koska ne ovat jo huomanneet, että hoito auttaa.
Usein positiiviset muutokset huomataan jo hoidon aikana: kaasua lähtee liikkeelle, kakkaa saattaa tulla useampikin kasa, mahaäänet alkavat kuulua, hengitys vapautuu ja hevonen rentoutuu.
Mahaongelmista aiheutuu monille hevosille liikkumishaluttomuutta ja yleinen palaute omistajilta on, että hevonen alkaa hoidon jälkeen liikkua reippaammin ja mielellään. Tällöin saadaan alulle ”hyvän kierre”. Jos liikkumishaluttomuus vain jatkuu, niin yleensä se on merkki siitä, että taustalla on myös muuta liikkumiseen vaikuttavaa ongelmaa ja tällöin olisi suositeltavaa tehdä ontumatutkimus hevoselle.
Ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet ovat alati yleisempiä niin hevosilla kuin ihmisillä. Joskus taustalla voi olla huonossa kunnossa oleva suolisto, jonka takia jotkut ruoka-aineet aiheuttavat mahavaivoja. Suolistovaivoista tulee nopeasti noidankehä, kun stressi vaikuttaa suoliston kuntoon ja suoliston epätasapaino taas ylläpitää stressiä. Jos suolisto saadaan parempaan kuntoon, hevonen saattaakin alkaa kestää taas paremmin esimerkiksi kortista heinää. Silloin omistajankin elämä helpottuu, kun erityisjärjestelyitä vaatineesta hevosesta tuleekin taas ”normaalimahainen” hevonen. Limakalvojen korjaantuminen on kuitenkin hidas prosessi, joka vie aikansa.
Miten kranio voi vaikuttaa mahavaivoihin? Muutama esimerkki:
- Yleinen ongelma mahaongelmien taustalla on kiputila jossain päin kehoa. Tämä saa hevosen jännittämään lihaksia ja kalvostoille muodostuu kireyksiä, jotka vaikuttavat siihen miten hevonen liikkuu ja käyttää kehoaan. Rento liikkuminen on edellytys suoliston vapaalle liikkeelle. Jos ongelma on esimerkiksi vanhan trauman jättämä faskiakireys, se saadaan yleensä muutamalla hoitokerralla helpottamaan. Kroonisissa vaivoissa saatetaan tarvita jatkuvaa hoitoa, jotta keho pysyy mahdollisimman elastisena.
- Kuten ihmisillä, myös eläimillä jännitys/stressi vaikuttaa usein palleaan. Toimiva pallea on olennainen koko kehon aineenvaihdunnalle. Verenkierto ja lymfakierto kulkevat pallean läpi ja jäävät helposti puristuksiin pallean kiristyessä. Jos ne eivät toimi kehossa oikein, elimistö ei saa tarpeeksi happea ja ravintoa toimiakseen. Toisaalta myöskään kuona-aineet eivät pääse poistumaan. Pallea ja lonkankoukistajat ovat yhteydessä toisiinsa ja kun molemmat kiristyvät, suolisto jää helposti “vangiksi”. Kraniossa kiinnitetään paljon huomiota pallean hoitoon.
- Kraniossa pyritään ”resetoimaan” hermosto takaisin sellaiseen tilaan, jossa se pystyy säätelemään itseään. Usein hevosilla kuten ihmisilläkin stressitila ”jää päälle” eikä hermosto enää palaakaan lepotilaan vaikka alkuperäinen ongelma olisi poistunut. Joskus kranion antama impulssi riittää siihen, että parasympaattinen hermosto alkaa jälleen toimia normaalisti. Hermoston tila ei ole vain on/off, mutta jatkuvasti hiukan ylikierroksilla käyvä sympaattinen hermosto estää kehoa palautumasta riittävästi. Yhtä lailla huono vaihtoehto on lamaantumisen tila, jossa keho on passiivinen eikä reagoi enää normaalisti ärsykkeisiin.
- Parasympaattisen hermoston toimintaongelmien taustalla voi olla myös hermopinteet erityisesti kaulan ja etuosan alueella. Vagushermo on hevosillakin hyvin altis kaula/niskajumien aiheuttamille ongelmille. Hermon jäädessä puristuksiin, yhteys aivojen ja suoliston välillä on jossain määrin ”poikki”, mikä vaikuttaa mm. suoliston mikrobistoon.
- Hormonitoiminta vaikuttaa myös ruoansulatukseen ja suoliston kunto vaikuttaa hormonitoimintaan. Esimerkiksi insuliiniresistenssi/metabolinen oireyhtymä/krooninen kaviokuume ja PPID voivat oireilla mahavaivoina jo ennen kuin ongelmaa osataan yhdistää laajempaan hormonaaliseen ongelmaan. Tammoilla mahavaivat voivat liittyä myös kiimakiertoon, joka aiheuttaa oireita etenkin syksyn ja kevättalven siirtymävaiheiden aikana. Kraniolla voidaan auttaa hormonitoimintaa tasaantumaan (huom. mahdollisen lääkehoidon ohessa!). Jos hoidossa herää epäilys taustalla lymyilevästä systeemisairaudesta niin ohjeistan myös ottamaan eläinlääkäriin yhteyttä.
Onko kraniosta aina apua?
Uuden hoidettavan hevosen kohdalla ei voi etukäteen tietää varmasti, miten se vastaa hoitoon. Ongelman taustalla voi olla monia tekijöitä, joita pitää ratkoa kehonhuollon ohessa. Aina kannattaa kuitenkin kokeilla. Toisinaan käy niinkin, että hevonen reagoi hoitoon todella voimakkaasti tai ei anna hoitaa ollenkaan. Tällaisen reaktion kautta voidaan päästään akuutin mahahaavan tai suolistotulehduksen jäljille. Se on tietenkin ikävä uutinen omistajalle, mutta toisaalta silloin yleensä oireiluun saadaan myös helpotusta. Kun lääkehoito alkaa tehota, niin kraniota kannattaa jatkaa, jotta voidaan auttaa kehoa toipumaan ja purkaa taustalla vaikuttaneita kalvokireyksiä.
Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli hyötyä. Jos aiheesta herää kysyttävää niin voit aina laittaa viestiä maarit@gronkulla.fi
Huomioithan että tämä teksti käsittelee aihetta yleisellä tasolla. Jokainen hevonen on yksilö ja erilaisessa tilanteessa. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin olemassa yksinkertaisia ratkaisuja. Jos epäilet terveysongelmia hevosellasi niin otathan eläinlääkäriin yhteyttä.