Onko sinunkin hevosella haasteita liikkumisessa? Tuntuuko se vinolta?
Stressaantuuko se helposti?
Onko sillä taustalla loukkaantumisia tai sairastelua?
Liikkuuko se paljon ulkona kaikissa keleissä?
Vai onko se karsinalevossa?
Käytetäänkö sillä satulaa tai muita varusteita?
Loimitetaanko sitä ötököiden tai huonojen säiden takia?
Työskenteleekö se ratsain tai ajaen?
…tai onko se oloneuvos tai eläkeläinen?
Onko sillä neljä jalkaa ja pää?
Niinpä, faskiajännitteitä kertyy kaikille hevosille, se on osa elämää ja kehon normaalia toimintaa – monessa tilanteessa faskiajännite syntyy suojaamaan jotain kehon osaa ylirasitukselta. Ongelmaksi jännitteet voivat muodostua kun ne alkavat rajoittaa elimistön toimintaa eikä hevonen saa puerrua niitä normaalisti liikkumalla, venyttelemällä ja rapsuttelemalla. Silloin ihminen voi auttaa.

Olin aina se tyyppi, joka kadehtien katseli hevoshierojien ja osteopaattien työskentelyä ja mietti että voisinpa itsekin… Olisipa minullakin sormet, joilla voisin tuntea noin tarkasti.
Hevosteni moninaisten terveyshuolien ja klinikkakäyntien keskellä halusin palavasti ymmärtää kehoa paremmin, mutta samaan aikaan ajattelin, etten kuitenkaan osaa. Muistan katselleeni hevoshierojakoulun esitettä jo 20 vuotta sitten, mutta tietysti jänistin. Kesti vielä 15 vuotta ennen kuin uskaltauduin vihdoin lähtemään opiskelemaan kehonhuoltoa. Omaksi tulokulmasi valikoitui lopulta hieronnan sijaan faskiakäsittely, aluksi kraniosakraaliterapian muodossa. En itse pidä hierottavana olemisesta, mutta kevein käsin tehtävää faskiahoitoa kehoni ottaa vastaan, joten tämä oli lopulta hyvin luonteva ratkaisu minulle. Olisi outoa tehdä toisen keholle jotain, mikä itsestä tuntuu ahdistavalta.
Kehonhuolto ja asiakkaiden kanssa työskentely on valtavan antoisaa, mutta kaikkein onnellisin olen siitä mitä tälle polulle lähteminen on tuonut omaan hevosharrastukseen ja suhteeseen omien hevosten kanssa. Usein sanotaan että hevoset eivät osaa puhua ja kertoa ongelmistaan, mutta kehon kautta niiden kanssa voi päästä aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen.
Konkreettista apua arkeen
Onko faskiahoito tuonut ratkaisun kaikkiin ongelmiin ja hevoseni parantuneet kaikista vaivoistaan? No ei. Kuitenkin faskiahoidosta on ollut valtavaa apua monissa tilanteissa. Kuten vaikka silloin kun hevoseni oli loukannut jalkansa, stressasi kovasti ja kipulääke ärsytti mahaa. Hoidolla sain hevosen rentoutumaan niin että se lopulta kävi makuulle ja syvään uneen. Tunsin suurta kiitollisuutta siitä, että pystyin tekemään jotain hevosen voinnin helpottamiseksi sen sijaan että seisoisin tumput suorina murehtimassa. Mietin siolloin ja edelleenkin, että pelkästään tämä yksi kokemus oli jokaisen kouluttautumiseen käytetyn tunnin ja euron arvoinen. Toimijuus lisää hyvinvointia – myös meillä ihmisillä.
Faskiajännitteiden tunnistaminen auttaa seuraamaan vammoista toipumista. Kuinka paljon keho joutuu kompensoimaan? Pystyykö se seisomaan ja liikkumaan rennosti vai joutuuko se käyttämään lihasvoimaa tavalla, johon kehoa ei ole suunniteltu? On eduksi tietää milloin keho on ylikuormittunut – silloin voi omalla toiminnallaan pyrkiä helpottamaan tilannetta huolehtimalla riittävästä palautumisesta, hoitamalla hevosen kehoa, kokeilemalla muutoksia arjen rutiineihin ja tarvittaessa kääntymällä ammattilaisten puoleen.

Faskiahoito on luonteva tapa olla yhteydessä hevoseen
Kun jossain vaiheessa ensimmäinen eläimen omistaja sanoi minulle “voi kun itsekin osaisin”… tiesin heti, että sitä haluan tehdä: kannustaa hevosenomistajia lähtemään tutustumaan hevosen kehoon, ettei heilläkin menisi 20 vuotta asiaa miettiessä. Meillä kaikilla on kyky aistia käsillämme. Se ei ole taikavoima, joka on annettu vain harvoille ja valituille, mutta harjoittelua sen kehittäminen ja herkistäminen vaatii. Ihan niin kuin viininmaistaja oppii tunnistamaan viinistä ihmeellisiä nyansseja, joita tavallinen maallikko ei kykene tavoittamaan, voi omia palpaatiotaitojaankin kehittää aina vaan tarkemmiksi.
Hevonen on erittäin palkitseva harjoittelukohde, koska tämän kielen se tunnistaa. Hevoset tekevät faskiahoitoa toisilleen rapsuttelemalla toisiaan hampaillaan. Meillä on onneksi kädet siihen tarkoitukseen.
Mitä enemmän opiskelen anatomiaa, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että me emme voi koskaan olla varmoja siitä mitä kehon sisällä on tekeillä. Voimme kuvantamalla selvittää paljon, mutta lopulta löydösten vaikutus on aina tapauskohtaista. Hevoset eivät ole toistensa kopioita vaan jokaisen anatomia on yksilöllinen, ja jokainen keho kantaa elämän varrella sattuneita lommoja ja kolhuja mukanaan. Koko kehoa ei voi tutkia elävältä hevoselta – vasta dissektiossa saadaan lopulta selville millaisten asioiden kanssa keho on elänyt.
Siksi on niin tärkeää kuunnella ja kunnioittaa kehoa ja oppia tuntemaan mitä keho tarvitsee; millloin se tuntee olevansa turvassa ja tyytyväinen. Keho ei ikinä valehtele vaan se kertoo aina sen mikä on sille totta juuri siinä hetkessä. Sitä meidän ei kannata mennä kyseenalaistamaan, mutta voimme kokeilla, onko jotain mitä voimme tehdä kehon hyväksi.
Arvokasta tietoa siinä salapoliisityössä, jota hevosenomistamiseksikin kutsutaan
Faskiahoidon työpajoissa haluan kannustaa etsimään omaa tapaa tunnustella hevosen kehoa – ja oppia luottamaan siihen mitä omat kätesi tuntevat. Jokainen hevosenomistaja joutuu tekemään valtavan määrän päätöksiä hevosensa elämään liittyen ja kantamaan vastuun eläimestä niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Neuvoa voi kysyä monelta ihmiseltä, mutta ensin pitäisi päättää keneltä kysyy ja mitä neuvoja ottaa vastaan – ne kun usein tuntuvat olevan keskenään ristiriidassa. Päätöksenteossa auttaa kun pystyy itse keräämään mahdollisimman paljon tietoa hevosen kehosta myös omilla käsillään.
Faskiajännitteet eivät synny tyhjiössä vaan niille on aina joku syy. Jos kehoon jatkuvasti kertyy jännitteitä tietyille alueille, on järkevää lähteä selvittämään syytä. Kun ymmärtää kehon toimintaa ja faskiayhteyksiä, on jo paljon pidemmällä selvittelyprosessissa, joka on usein hyvin kallis ja turhauttava.
Niille omistajille, ketkä eivät (vielä) halua opetella itse hoitamaan, pyrin hoitokäyntien yhteydessä jakamaan mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä havaitsen hevosta hoitaessani. Omistajana voit sitten tehdä sillä tiedolla mitä haluat, yhdistellä sitä muualta kuulemiinsa asioihin, toivottavasti löytäen lisää tapoja tehdä hyvää tuottavia päätöksiä hevosen arjessa – ja omassasi. Sinä olet hevosesi elämän tärkein ihminen, ja toisin päin, joten toisen osapuolen hyvinvointi vaikuttaa aina myös toiseen.
Kraniossakin työskennellään faskioiden kanssa, mutta siinä mennään pintafaskioiden hoidosta vielä astetta syvemmälle, ja se vasta innostavaa onkin. Pidän faskiatyöpajojen lisäksi mielelläni myös kranion introkursseja, jos innokkaita löytyy.
