Kuten nykyisin lähes kaikki muukin hevosiin liittyvä, myös heinäverkkojen käyttö tuntuu herättävän kärkkäitä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yksi argumentti heinäverkkoja vastaan on, että niiden takia hevosilla menee niska jumiin. Tässä hieman pohdintaa aiheesta näin kehonhuollon näkökulmasta.
Omat hevoseni asuvat pihatossa ja niillä on ruokinta osittain verkosta. Myös aiemmat hevoseni söivät heinää verkosta yhteensä noin 10 vuoden ajan. Tällä hetkellä suurimmalla osalla asiakashevosistani on käytössä jonkinlainen slow-feed-ratkaisu, joten jonkin verran näkökulmaa heinäverkkojen käyttöön on kertynyt. Jumittaako siis heinäverkko väistämättä hevosen niskan?
Tylsä vastaus: ehkä. Joskus jumittaa, joskus ei. Pitkä vastaus alla.

Heinäverkko helpottaa arkea ja tarjoaa tekemistä hevosille
Olen huomannut, että omille hevosilleni heinäverkot ovat nykyisin todella mieluisia. Usein heinät syödään ensin verkosta ja sitten vasta maasta.
Aina näin ei ole ollut; on ollut aikoja, jolloin olen rajoittanut ruokintaa liikaa ja heinäverkoista on tullut silloin hevosilleni turhauttava este heinäannoksen ja mahalaukun välille.
Nälkäinen hevonen + heinäverkko = erittäin huono yhdistelmä.
Niskajumien syntymiseen vaikuttaa moni asia, kuten verkon sijoittelu, silmäkoko, hevosen syömistottumukset ja hevosen nälkätilanne. Jos hevosella on kova nälkä ja se joutuu kilpailemaan resursseista, ruokailutilanteesta voi tulla hyvin stressaava. Siis käytännössä silloin, kun useampi hevonen on samassa porukassa rajoitetulla heinällä, vaikka verkkoja olisikin käytössä useita. Syöminen muuttuu silloin helposti raivokkaaksi ja hätäiseksi nyppimiseksi ja hevonen myös turhautuu helposti. Osa ei ylipäätään pysty keskittymään syömiseen vaan aika menee muiden hevosten jahtaamiseen.
Verkosta syömisen pitäisi olla mukavaa ja merkityksellistä ajanviettoa, jolloin hevonen saa rauhassa keskittyä verkon kanssa puuhasteluun ja löytää hyvän flown (vrt. hevosten browsing-syöminen). On vaikeaa rentoutua syömiseen, jos se on liian vaikeaa tai jopa tuottaa kipua tai jos on pelko ruoan loppumisesta. Jotkut hevoset eivät osaa syödä pienisilmäisestä verkosta riittävän nopeasti tai ne saattavat tarvita toisia hevosia pidemmän ajan pureskelemiseen. Tällöin hevoselle voi tulla aito ja aiheellinen huoli siitä, saako se ruokailun aikana syötyä tarpeeksi. Stressi itsessään saa monella hevosella niskan jännittymään, ihan kuten meillä ihmisilläkin. Jos heinää on saatavilla vapaasti, tämä ongelma ei ole niin todennäköinen, koska hevonen ehtii joka tapauksessa syödä riittävästi. Ne nopeat ruokailijat vaan sitten ehtivät popsia sitäkin enemmän…
Verkkoihin kannattaa siis kiinnittää erityisen paljon huomiota silloin kun hevoset ovat porukassa. Sopiva silmäkoko ja riittävän monta verkkoa, riittävästi heinää. Jos heinää annetaan vain tiettyinä ajankohtina, osa heinästä kannattaa laittaa tarjolle ilman verkkoa.
Kaularangan ja hampaiden ongelmat ovat yleisiä ja näiden hevosten kohdalla kannattaa seurata erityisen tarkasti, että syöminen verkosta onnistuu helposti ja kivuttomasti. Kaulan ja niskan alueelle syntyy muutenkin jumeja hevosilla helposti, ja silloin heinäverkko voi niitä myös pahentaa, jos hevonen jo valmiiksi välttelee esim. tiettyjä liikeratoja.

Heinäverkoista on muutakin hyötyä kuin virikkeellistäminen
Hyvin toteutetusta heinäverkkoruokinnasta voi olla paljon iloa hevosen arjen piristäjänä ja ruokinnan helpottajana, mutta myös hevosen kehonhallinnan tukena ja liikkumisen kannustajana. Kun hevosille sijoitellaan heinäverkkoja eri puolille tarhaa ja mielellään eri korkeuksille, hevoset saavat mielekästä ja hyödyllistä liikuntaa ruokailun myötä – ihan kuten niiden keho ja mieli on suunniteltu tekemään.
Kengällisten hevosten kanssa kannattaa toki käyttää maalaisjärkeä siinä, miten heinäverkkoja sijoitellaan jos niitä ylipäätään käytetään. Itselläni on kokemusta kahdesta omasta hevosesta, jotka jäivät kiinni verkkoihin eri täysihoitotalleilla asuessaan. Toinen seisoi rauhassa jalka ylhäällä verkossa kiinni ollessaan ja odotti ihmistä apuun (voi miten on ikävä tuota viisasta tammaa) ja toinen taas oli irrottanut molemmat etukenkänsä jäätyään kiinni lapatuilla varustetussa heinäkatoksessa olevaan verkkoon (onneksi en ollut näkemässä, mutta toisaalta kiinnostaa miten tuo oli edes fyysisesti mahdollista).

Yhteenvetona; tässäkin asiassa on paljon harmaata aluetta mustan ja valkoisen välissä. Älä hylkää verkkoruokintaa vain siksi että joku on sanonut sen olevan haitallista, ellei se joku ole eläinlääkärisi. Älä myöskään automaattisesti hylkää verkkoruokintaa kokonaan, vaikka hevosellasi olisi niskajumeja, koska ne voivat johtua monesta muustakin asiasta. Sovita kuitenkin ruokinta hevosesi tarpeisiin ja seuraa sen vointia tarkasti, niin voit tehdä ratkaisuja, jotka ovat juuri sille sopivia ja tukevat sen hyvinvointia parhaiten. Joillekin verkko sopii, joillekin se ei sovi.
Tässä vielä kootusti asioita, joita kannattaa huomioida verkkoruokinnan toteutuksessa:
- Anna riittävästi heinää! Myös olkea voi verkottaa heinän lisäksi tarjoamaan lisää puuhaa
- Seuraa hevosen käytöstä sen syödessä: syökö se rauhassa keskittyen ja eri puolilta verkkoa hamuillen, vai nyppiikö se raivokkaasti verkkoa. Vaihtaako se asentoa vai onko kaula aina linkussa johonkin suuntaan?
- Palpoi niska ja kaula säännöllisesti niin huomaat muutokset ja mahdolliset aristukset
- Käytä sopivaa silmäkokoa ja sijoittele verkot strategisesti
- Jos niska on valmiiksi jumissa niin verkosta syöminen voi olla hankalaa; säännöllinen kehonhuolto auttaa pitämään kaularangan liikkuvuudesta huolta ja huomaamaan mahdolliset muutokset.
Millaisia kokemuksia sinulla on heinäverkoista? Oletko joutunut jostain syystä luopumaan niiden käytöstä?


